YK:n Montrealin biodiversiteettikokouksen päätös sopia 30 prosentin maa- ja merialueiden suojelusta vuoteen 2030 mennessä on tärkeä myös taloudellisesti.

Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista luonnosta ja sen palveluista. Riskit raaka-aineiden hinnan vaihteluille ja saatavuudelle riippuvat monin osin luonnon tilasta. Sijoittajat ovat heräämässä riskeihin, joita luonnon tuhoutuminen aiheuttaa.

Esimerkiksi EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) tukee luontokadon pysäyttämistä niin maailmalla kuin Suomessa.

Maailman selkärankaisista on kadonnut lyhyessä ajassa yli kaksi kolmasosaa. Suomessa joka yhdeksäs laji on sukupuuttovaarassa, ja lintulajeista joka kolmas. Itämeremme pohjasta jo neljännes on elotonta autiomaata. Suomen sukupuuttoaallon voi pysäyttää vain Suomessa.

EK:n kyselyn mukaan 83 prosenttia yrityksistä katsoo, että luontokatoon tarttumisella on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys liiketoiminnan menestyksen kannalta. Omistajien ja sijoittajien lisäksi asiakkaat vaativat luontokadon hillitsemistä.

Päätöksenteon tulee perustua faktoihin, ei mutuun ja luuloon, ja tukea kestävää taloudellista kehitystä. Tämän vuoksi on tärkeä hoitaa myös kotikenttä muun muassa soiden, purojen ja muiden harvinaisten luontotyyppien hoitamiseksi ja ennallistamiseksi sekä rantojemme levälauttojen vähentämiseksi.

Tarvitsemme tämän vuoksi määrätietoista kestävän talouden edistämistä ja tietopohjaista poliittista päätöksentekoa ja YK:n biodiversiteettisopimuksen jalkauttamista.

Sirpa Siru Kauppinen

ympäristötekniikan M.Sc.

valtuutettu, aluevaltuutettu