Vantaalla on naapurikuntiinsa nähden suhteellisen vähän retkeilyyn suunnattuja virkistysalueita. Idässä palvelee Kuusijärvi ja Sipoonkorven kansallispuisto, mutta Länsi-Vantaalta on helpompi suunnata Vihdintietä Luukkaalle tai muualle Nuuksion metsiin. Matkan varrella sijaitsee kuitenkin myös Petikon luonto- ja virkistysalue, jonka retkeilypotentiaalia on hyödynnetty hämmästyttävän vähän. Petikon virkistysalue ei ole varsinaisesti tunnettu retkeilykohteena, vaikka alueen laaja polku- ja reittiverkosto loisivat…

Mikäli on seurannut Vantaan kaupunkikehitystä kerrostalolähiöissä, on voinut havaita lähimetsien, puistojen ja viherrakenteiden väistyvän pala kerrallaan tiivistyvän kaupunkirakenteen tieltä. Korkeat betonitalot ovat muovanneet aiemmin tuttua maisemaa ja matka lähiluontoon on pidentynyt. Viime aikoina on saatu myös lukea, miten kerrostaloja on ryhdytty kaavoittamaan pientaloaluiden keskelle. Uusien kerrostalojen huoneistotyyppijakauma noudattaa nykypäivänä lähes aina samaa kaavaa. Yksiöiden osuus…

Vantaa ei ole viime vuosina pystynyt vastaamaan pientalotonttien kasvaneeseen kysyntään, joten omakotirakentajat ovat joutuneet suuntaamaan katseensa naapurikuntiin. Asian korjaamiseksi on nyt päätetty ryhtyä toimiin lisäämällä pientalotonttien kaavoitusta ja nostamalla kaupungin pientalotonttien luovutustavoitteita. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan takaa toimivaa pientalotuotantoa. Tällä hetkellä liian moni pientalotontti päätyy omakotirakentajien sijaan gryndereiden käsiin. Grynderit rakentavat tontille talon ja pyrkivät…

HUS:n kiinteistöissä 24 % kärsi homeen ja 26% viemärin hajusta, ja 56% riittämättömästä ilmanvaihdosta Tehyn teettämän tutkimuksen perusteella. Onko tilat korjattu? Kätilöt kaatoivat kätilöopiston, mutta moni huonokuntoinen tila aiheuttaa yhä terveyshaittaa. Kiinteistöomaisuuden saa järjestelmällisesti tuhottua siirtämällä korjauksia ja käyttämällä tiivistyksiä ynnä muita metodeja, jotka eivät poista kosteudenlähteitä. Näin on käynyt monissa HUS:n kiinteistöissä. Tutkimusten sijaan…

Oikea-aikainen ja oikea hoito vähentävät kustannuksia – esimerkiksi lievän masennuksen hoito heti ennen kuin se kroonistuu syväksi ja vaikeahoitoiseksi on huomattavasti halvempaa. Joka kahdeskymmenes alueen lapsista otettu huostaan. On tilanteita, joissa lapsia ja nuoria sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin siksi, että he eivät saa riittävää tukea muualta. Tukea pitäisi saada perheiden palveluista, opetuksesta, oppilashuollosta, psykiatriasta, päihdehuollosta tai vaikkapa…

Luonnonsuojelulain liitteet on juuri päivitetty, ja ne tulevat voimaan ens viikolla. Rauhoitetut lajit ovat ennallaan. Muutokset koskevat lähinnä liitettä 4; uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit. Ei muuta kuin opiskelemaan kesälomalla! Hanski Luonnonsuojelulain_asetus_2021sk20210521

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″ global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”]   Pähkinärinneseura on tehnyt aloitteita palstaviljelykonseptin kehittämiseksi sekä aloitteen, jonka tarkoituksena on luoda vetovoimainen kokonaisuus Lammaslammen ympäristöstä ja siihen kiinteästi liittyvästä Soltorpin-Tuomelan tammimetsän-Linnaistenmetsän luonnonsuojelualueesta. Katsoessamme alueen kokonaisuutta, on helppo yhtyä vastustamaan suunniteltua pientaloaluetta, joka tulevassa kaavassa…

Mitäkö köyhyys on? Voisimmeko ajatella, että köyhyyteen voi liittyä esimerkiksi heikkolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, terveydenhuoltoa tai koulutusta. Köyhyydessä on myös vaikeaa hankkia välttämättömiä perustarvikkeita. Työttömyys ja työkyvyttömyys voivat johtaa köyhyyteen. On arvioitu, että suurin osa ruoka-avun saajista on työttömiä tai työkyvyttömiä. Suurin osa pientuloisista ovat nuoria tai sitten senioreitamme. Nuoret yleensä opiskelevat ja saavat pientä…

”Vuoden 2019 lopussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä   suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 120 eri kieltä.   Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli   Myyrmäen 98 kielestä Kivistön 74 kieleen…”  (VANTAAN VÄESTÖ 2019/2020 Elina Parviainen)    Nykyisessä Suomessa kielikysymys on monimutkainen ja vaikea. Keskustelussa nousevat erilaisia käsityksiä,  kuten yksinvertaisuus, kielivähemmistöjen oikeudet, omien kielien ja kulttuurien säilyttäminen ja n.e. …

Kirjoitin muutama viikko sitten artikkelin pääkaupunkiseudun pikaraitioteistä ja Vantaan ratikasta (LINKKI). Saamistani kommenteista suurin osa koski Länsi-Vantaata, jota en juurikaan käsitellyt, koska tänne tulevat raiteet eivät ole vielä ajankohtaisimpien hankkeiden joukossa. Mutta ehkä pitäisi olla, ja käsitellään tätä aihetta nyt. Lyhyt kertaus laajemmasta kuvasta: Pikaraitioteitä on jo tulossa ympäri pääkaupunkiseutua (LINKKI HSL ratikkakarttaan). Niiden tekeminen…