Mitäkö köyhyys on? Voisimmeko ajatella, että köyhyyteen voi liittyä esimerkiksi heikkolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, terveydenhuoltoa tai koulutusta. Köyhyydessä on myös vaikeaa hankkia välttämättömiä perustarvikkeita. Työttömyys ja työkyvyttömyys voivat johtaa köyhyyteen. On arvioitu, että suurin osa ruoka-avun saajista on työttömiä tai työkyvyttömiä. Suurin osa pientuloisista ovat nuoria tai sitten senioreitamme. Nuoret yleensä opiskelevat ja saavat pientä opintotukea ja -lainaa. Tällä hetkellä nuorten on vaikea löytää osa-aikaisia työpaikkoja rahoittaakseen opintojaan. Senioreillamme on taas työelämää pienemmät tulot. Vanhimmassa ikäryhmässämme on vielä niitäkin, jotka eivät saa työeläkettä vaan heidän eläkkeensä kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Myöskään emme saa unohtaa ryhmästä yksinhuoltajia ja pienituloisia henkilöitä. Kaupanalalla on esimerkiksi paljon pienituloisia, jotka voivat saada vain esim. 0–10 h/viikossa sopimuksia. Taataan vain esimerkiksi 10 työtuntia viikossa. Nämä työntekijät elävät aina epävarmuudessa palkkansa suhteen.
Suomessa köyhyyttä yritetään vähentää erityisesti perustoimeentuella. Vain puolet toimeentulotukeen oikeutetuista suomalaisista saa kyseistä etuutta. Syynä on se, etteivät he saa tietoa heille kuuluvasta sosiaaliturvasta tai etteivät kaikki toimeentulotukea tarvitsevat selviä mittavasta paperisodasta. Myöskin joidenkin hakijoiden kohdalla saattaa olla häpeän tunne. Toimeentulotukikaan ei välttämättä riitä nostamaan köyhyysrajan yläpuolelle. Voimme vain pohtia, että riittääkö toimeentulotuki enää edes kattamaan kohtuullista minimikultusta? Anna-Maria Isola on kirjassaan ”Suomalainen köyhyys” maininnut köyhyyttä ennakoiviksi mm. vanhempien tulotason (köyhyys periytyy), matala koulutustaso, työmarkkinoilta putoaminen sekä terveydelliset ongelmat.
Sosiologian prof. Juho Saaren mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Sosiologian professori arvioi, että väliaikaisesta köyhyydestä Suomessa kärsii n. 800 000 henkilöä. Väliaikaisella köyhyydellä tarkoitetaan elämänvaiheesta, kuten opiskelusta tai lyhyestä työttömyysjaksosta, johtuvaa köyhyyttä.
Pitkään jatkuvasta ja kasautuvasta huono-osaisuudesta kärsivä joukko on noin 100 000 ihmisen kokoinen. Pitkäaikaistyöttömät ja asunnottomat lukeutuvat tähän ryhmään, kuten myös leipäjonoissa kävijät. Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta. Huono-osaisuuteen ja köyhyyteen liittyvät lieveilmiöt ovat ennen kaikkea pitkittyneessä köyhyydessä elävien ihmisten, kaikkein huono-osaisimpien pitkään jatkunut köyhyys on omiaan aiheuttamaan ylivelkaantumista, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, sosiaalisten kontaktien vähenemistä ja asunnottomuutta.
Köyhyyttä voi määritellä tieteellisesti, tilastollisesti jne. Ne ihmiset, jotka kärsivät köyhyydestä vähät välittävät tilastoista tms. He heräävät köyhänä ja menevät nukkumaan köyhänä. He joutuvat kamppailemaan päivittäin selviytyäkseen kyseisestä päivästä. Nyt en tarkoita pelkästään rahallisesti vaan myös henkisesti. Köyhyys voi aiheuttaa masennusta, syrjäytymistä ja terveydellisiä ongelmia.
Jotkut joutuvat miettimään, että ostanko tänään ruokaa vai lääkkeitä tai mistä saisin tänään ruokaa. Seniorimme saattaa miettiä, että tarvitsisin tämän lääkkeen, mutta nyt ei ole varaa ostaa sitä, vaikka tarvitsisinkin sitä. Yksinhuoltaja miettii, että lapsille pitäisi saada ruokaa ja koulun liikuntatunneille pitäisi hankkia luistimet. Opiskelija saattaa miettiä, että voisiko joku päivä saada muutakin ruokaa kuin nuudelit ja koskahan saisin ostettua itselleni halvan käytetyn läppärin, ettei tarvitsisi kirjaston konetta lainata opintoihin. Mistä köyhä voi säästää, no ei mistään tietenkään, kun ei ole säästettävää. Köyhänä et voi valita miten syöt, vaan katsot mitkä ovat alelaatikossa tai 50 %:n tarralla. Epäterveellisestä ruokavaliostakin voi seurata erilaisia terveydellisiä ongelmia.
Tiedän kuinka haastavaa tietyille ryhmille on hakea toimeentulotukea. Esimerkiksi ikäihmiset, eivät aina selviä itse näiden täyttämisestä, mutta mistä he saisivat apua pystyäkseen täyttämään hakemuksen? Ruokajonot ruoka-apuihin ovat kasvaneet ja sen pitäisi kertoa meille kaikille jotakin. Mitä voisimme tehdä näiden ihmisten olojen parantamiseksi? Näiden ongelmien ratkaisuihin aion itse paneutua ja katsoa miten juuri minä tai meidän puolueemme voisi auttaa heikommassa asemassa olevia asukkaitamme.
Lähteet: THL, Wikipedia, A. Isola & E. Suominen: Suomalainen köyhyys, Into 2016
Mirva Pajanne
Kunnallisvaaliehdokas Vihreät
Länsi-Vantaan Vihreiden hallituksen jäsen