Oikea-aikainen ja oikea hoito vähentävät kustannuksia – esimerkiksi lievän masennuksen hoito heti ennen kuin se kroonistuu syväksi ja vaikeahoitoiseksi on huomattavasti halvempaa.
Joka kahdeskymmenes alueen lapsista otettu huostaan. On tilanteita, joissa lapsia ja nuoria sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin siksi, että he eivät saa riittävää tukea muualta. Tukea pitäisi saada perheiden palveluista, opetuksesta, oppilashuollosta, psykiatriasta, päihdehuollosta tai vaikkapa vammaispalveluista. Käytännössä sijoituskaan ei takaa lapsen tarvitsemaa tukea ja terapiaa, vaikka suurimmalla osalla on psykiatrisen tuen tarve.
Vain viidennes lastensuojelun kuluista tulee avopalveluista eli tuesta perheille ja lapsille ilman sijoitusta. Sijoituksen pitäisi olla viimeinen keino, mutta lakisääteisenä järjestetään kustannuksista riippumatta.
1990-luvun alun lamasta lähtien kunnat säästivät koulujen oppilashuollosta ja ajoivat alas ehkäisevää lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalvelua. Oireilevat lapset ja uupuneet vanhemmat siirrettiin lastensuojeluun. Perheiden tilanteet kriisiytyivät, ja huostaanotot lisääntyivät roimasti. Tämä ei suinkaan vähentänyt kuntien kuluja.
Imatralla kehitettiin malli, missä perheet saavat yksilöllistä tukea jaksamiseen ja ongelmiin ja apua kotiin. Tämä vähentää kalliita huostaanottoja, ja kunta säästänyt alkusatsauksen jälkeen.
Nyt kun sote-uudistuksen kustannuksista ollaan huolissaan, pitää tarkastella kokonaisuuksia. Tarvitaan investointeja palveluihin, jotka ehkäisevät merkittävästi suurempia kuluja.
Sirpa Siru Kauppinen (vihr)
ympäristötekniikan M.Sc.
kaupunginvaltuutettu